Tietoa vuokra-asumisesta Suomessa
Alla oleviin materiaaleihin on koottu keskeistä perustietoa vuokra-asumisesta Suomessa. Toimintaohjeet eivät ole kaikenkattavia, eikä kaikkia seikkoja asunnon vuokrausta koskevasta lainsäädännöstä ole käsitelty tässä materiaalissa. Materiaaleihin on kuitenkin koottu oleellisimmat vuokra-asumiseen liittyvät asiat. Monet näistä asioista ovat varmasti entuudestaan tuttuja suomalaisille asiakkaillemme. Mikäli etsit sivuiltamme tietoa ulkomaalaisen ystäväsi tai työntekijäsi puolesta, huomaathan, että samat tekstit löytyvät sivuiltamme myös englannin kielellä.
Vuokra-asuminen on joustavuutensa ja turvallisuutensa vuoksi hyvin suosittu asumismuoto Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuminen on yleisempää (47,7 %) kuin omistusasuminen (41,7 %). Vuokra-asumisen suosio on tällä hetkellä myös selvässä kasvussa.
Suomessa ei ole vuokrasäännöstelyä, joten hinnat vuokramarkkinoilla määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Asunnon vuokrausta säätelee kuitenkin laki, jossa on normaalia enemmän pakottavaa lainsäädäntöä. Lainsäädännöllä on vahvistettu vuokralaisen asemaa ja estetty vuokralaisen kannalta kohtuuttomien sopimusehtojen syntymistä. Lainsäätäjä on tehnyt vuokralla asumisen erittäin turvalliseksi.
Vuokra-asuntoja on tarjolla pienistä yksiöistä aina omakotitaloihin. Vuokra-asunnon löytäminen onnistuu yleensä melko nopeasti, mutta jos omat vaatimukset asunnon sijainnin ja tyypin mukaan ovat tarkat, voi asunnon löytymiseen kuluva aika olla pitkäkin. Suosituimmilta alueilta vapautuvat vuokra-asunnot vuokrataan todella nopeasti, joten sopivan asunnon löydyttyä on syytä tehdä vuokrauspäätös nopeasti.
Suomessa asunnot ovat yleisesti kooltaan jonkin verran pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Pohjoinen ilmasto ja kylmä talvi edellyttävät kalliita erityistoimenpiteitä rakennustekniikassa, lämmöneristyksessä ja materiaaleissa. Pienempi pinta-ala pienentää myös asuntojen rakennus- ja lämmityskustannuksia. Suomessa rakentamisen laatutaso on erittäin korkea.
Kalustamattoman asunnon perusvarustus Suomessa
Suurin osa suomalaisista vuokra-asunnoista vuokrataan kalustamattomia. Kun tutustut vuokra-asuntoon, on tärkeää tietää, mitkä varusteet kuuluvat asuntoon ja mitkä nykyinen asukas vie mukanaan lähtiessään.
Vuokra-asunnon varustukseen kuuluvat aina keittiön kaapistot, jääkaappi ja liesi. Asunnossa mahdollisesti oleva astianpesukone saattaa kuulua huoneiston varustukseen, mutta näin ei välttämättä ainakaan pienemmissä asunnoissa aina ole. Asia on siis syytä tarkistaa. Mikroaaltouuni kuuluu huoneiston varustukseen ja jää asuntoon yleensä silloin, jos se on kiinteästi asennettu keittiön kaapistoihin.
Vaatekaapit ja eteisen kaapit kuuluvat yleensä asunnon varustukseen. Myös kylpyhuoneen kalusteet kuuluvat varustukseen, mutta pyykinpesukoneen kuuluminen tulee kuitenkin aina varmistaa erikseen. Suihku, vesihanat ja wc-laite kuuluvat varustukseen aina.
Vuokra-asuntoon kuuluvien koneiden ja laitteiden korjaaminen ja uusiminen tarvittaessa ovat vuokranantajan vastuulla, edellyttäen että vuokralainen ei ole käyttänyt laitteita vastoin ohjeita.
Kalustetut asunnot
Asuntoja vuokrataan Suomessa myös kalustettuna. Termi ”kalustettu” voi tarkoittaa täysin kalustettua asuntoa, jossa on siis kaikki asumiseen tarvittava valmiina vuodevaatteita ja astiastoja myöten. Toisaalta kysymys voi olla myös siitä, että asunnossa on huonekalut, mutta vuokralainen hankkii itse kaiken käyttövarustuksen itse. Termi ”kalustettu asunto” voi tarkoittaa myös jotakin näiden kahden esimerkin väliltä, joten on aina syytä varmistaa, mitä kalustus tarkalleen sisältää.
Turvallisuus
Suomi on kansainvälisesti ajatellen turvallinen maa asua ja liikkua. Esimerkiksi edes suurimmissa kaupungeissa ei kerrostalojen auloissa tarvita vartijoita.
Kerrostalojen kunto ja hoito
Kerrostalot ovat siistejä ja ne pidetään hyvässä kunnossa. Taloyhtiöt huolehtivat huoneistojen ulkopuolisten alueiden, kuten pihan ja rappukäytävien, siisteydestä. Asunnon sisäpuolisesta siisteydestä huolehtii vuokralainen itse.
Taloyhtiöt ovat usein tehneet sopimuksen huoltoliikkeen tai talonmiehen kanssa kiinteistön teknisten asioiden ylläpidosta ja lumenluonnista talvisin. Taloon mahdollisesti tulossa olevat peruskorjaukset kannattaa selvittää huolellisesti ennen asunnon vuokrausta. Peruskorjaukset saattavat häiritä oleellisesti asumista ja pahimmassa tapauksessa jopa keskeyttää asumisen kokonaan useamman kuukauden peruskorjauksen ajaksi. Huolellisuus tässä asiassa ehkäisee ikävät yllätykset.
Taloyhtiöillä on järjestyssäännöt, joita kaikkien asukkaiden tulee noudattaa. Järjestyssäännöt on laadittu talon asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi. Järjestyssäännöt kieltävät yleensä mm. musiikin kovalla soittamisen yöaikaan sekä sisältävät usein ohjeita asukkaiden yhteisten tilojen käytöstä.
Vuokratun huoneiston kunto ja hoito
Ennen muuttoa vuokralainen ja vuokranantaja toteavat yhdessä asunnon kunnon. Vastaavasti pois muutettaessa suoritetaan lopputarkastus. Vuokralaisen tulee luovuttaa asunto vastaavassa kunnossa kuin mitä se vuokrattaessa oli, pois lukien normaali asumiskäytöstä johtuva kuluminen. Eli vuokralaisen on hoidettava asuntoa huolellisesti. Suomessa ei käytetä kenkiä sisällä asunnoissa. Puiset lattiat vaurioituvat helposti.
Vuokralaisen tulee ilmoittaa viipymättä vuokranantajalle mahdollisesti ilmenevistä vioista ja puutteista. Mikäli puute tai vika on vuokranantajan vastuulla, on vuokranantaja velvollinen korjaamaan puutteen tai vian kohtuullisessa ajassa. Jos vika aiheuttaa vuokralaiselle olennaista haittaa, on vuokranantajan ryhdyttävä korjaamistoimenpiteisiin viivytyksettä. Vuokranantaja vastaa siitä, että asunto on sovitussa kunnossa.
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asuntoon muutostöitä tai remonttia ilman vuokranantajan lupaa.
Vuokrasopimus
Vaihtoehtoina ovat määräaikainen vuokrasopimus ja toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus.
Toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus jatkuu kunnes vuokralainen tai vuokranantaja sen irtisanoo. Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on siis joustavampi sopimusmuoto ja sopiva vaihtoehto kuin asumisajan kesto ei ole etukäteen selvillä.
Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa sovitaan aloituspäivän lisäksi myös sopimuksen päättymispäivä. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sovittuun päivään automaattisesti ilman irtisanomista. Määräaikaisuus sitoo molempia osapuolia, eli määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Määräaikainen vuokrasopimus on tarkoituksenmukainen silloin, kun vuokralainen tietää varmuudella tarvitsevansa asuntoa koko määräajan.
Vuokrasopimuksen irtisanominen
Toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen irtisanomisajat ovat Suomessa laissa säädettyjä. Vuokralaisen irtisanomisaika on aina yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä vuokrasopimuksessa. Irtisanomisilmoitus on tehtävä aina kirjallisesti ja toimitettava todistettavasti vuokranantajalle.
Irtisanomisaika alkaa irtisanomiskuukauden lopusta, ellei toisin ole sovittu.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Erityisten perusteiden vuoksi tuomioistuin voi myöntää vuokralaiselle oikeuden määräaikaisenkin vuokrasopimuksen irtisanomiseen, mutta tämä on hyvin harvinaista. Tällöin tuomioistuin määrä myös korvauksen, joka vuokralaisen on maksettava vuokranantajalle sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä.
Vuokra
Vuokra maksetaan kerran kuukaudessa. Vuokranmaksun eräpäivä on aina kuukauden toinen arkipäivä, ellei toisin ole sovittu. Vuokraa ei voi maksaa luottokortilla. Vuokra maksetaan tilisiirtona vuokranantajan vuokrasopimuksessa ilmoittamalle tilille. Vuokrasta ei tule erillistä laskua, vaan vuokra tulee maksaa oma-aloitteisesti vuokrasopimuksen perusteella.
Muut kustannukset
Varsinaisen vuokran lisäksi vuokralaisen maksettavaksi tulee yleensä myös muita asumiseen liittyviä kustannuksia.
Vesimaksu määräytyy usein asunnossa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vesimaksu merkitään vuokrasopimukseen yleensä muodossa 15 €/henkilö/kk. Vesimaksun suuruus voi perustua myös veden kulutukseen, jolloin asunnossa on vesimittari. Vesimaksut maksetaan vuokran yhteydessä vuokranantajan tilille.
Vuokralaisen tulee ottaa vuokra-asuntoonsa kotivakuutus suomalaisesta vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiö lähettää vuokralaiselle laskun vakuutusmaksusta.
Vuokralaisen tulee tehdä sähkönjakelusopimus alueellisen sähköyhtiön kanssa. Sähköyhtiö laskuttaa suoraan vuokralaista
Kerrostaloissa tavallisia käytön perusteella laskutettavia maksuja ovat sauna-, pesutupa- ja autopaikkamaksut. Nämä käyttökorvaukset maksetaan yleensä suoraan taloyhtiölle. Omakotitaloissa vuokralaisen vastuulla saattavat olla myös lämmityksestä ja jätehuollosta aiheutuvat kulut. Omakotitaloissa myös piha-alueiden ja talon edustalla olevan jalkakäytävän hoito on vuokralaisen vastuulla.
Vuokrasopimukseen liittyvä vakuus
Suomessa vuokrasopimuksiin liittyy lähes aina vakuus. Vuokralainen toimittaa vakuuden vuokranantajalle vuokrasopimuksessa sovittuun päivään mennessä. Vakuuden määrä voi vaihdella asuntokohtaisesti, mutta suurimmillaan vakuus voi olla 3 kk:n vuokran suuruinen. Yleisin vakuuden määrä on 2 kk:n vuokraa vastaava summa. Vakuus voi olla pankkiin tehtävä vakuustalletus tai se voidaan maksaa vuokranantajan tilille. Yleensä asunnon avaimet luovutetaan vuokralaiselle vakuuden toimittamista vastaan.
Vuokrasopimuksen päätyttyä pidetään asunnossa lopputarkastus. Mikäli vuokralainen on hoitanut asuntoa huolellisesti ja hoitanut kaikki maksuvelvoitteensa, vuokranantajan tulee palauttaa vakuus viipymättä. On tärkeää huomioida, ettei vakuutta voi käyttää viimeisten kuukausien vuokran maksuun.
Muuttoilmoitus
Vuokralaisen tulee tehdä muuttoilmoitus taloyhtiölle ja maistraattiin.