Vuokrasopimuksen tekeminen

Hyvä vuokratapa edellyttää, että vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti. Myös sähköinen vuokrasopimus on kirjallinen sopimus. Saatavilla on useita vuokrasopimusmalleja. Vuokrasopimusmalli kannattaa valita huolellisesti, sillä esimerkiksi internetistä löytyy monenlaisia sopimusmalleja ja -lomakkeita, mutta kaikki niistä eivät ole lain määräysten ja Hyvän vuokratavan mukaisia. Sopimus on laadittava selkeäksi ja yksiselitteiseksi. On tärkeää, että molemmat osapuolet perehtyvät huolellisesti vuokrasopimukseen ja sen ehtoihin ennen vuokrasopimuksen hyväksymistä ja kysyvät tarvittaessa tarkennuksia.

Vuokrasopimuksessa on lueteltava kaikki ne liitteet, joiden halutaan tulevan osaksi sopimusta, kuten kuntotarkastuslomake. Jos vuokrasopimukseen sisältyy liitteitä, ne eivät saa olla ristiriidassa vuokrasopimuksen tai asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) kanssa.

Sopimusta tehtäessä kummankin osapuolen on osoitettava luotettavalla tavalla henkilöllisyytensä. Vuokranantajan tulee ilmoittaa, mihin hänen oikeutensa vuokrata huoneistoa perustuu. Vuokranantajalla on luottotietolain mukaan oikeus tarkistaa vuokralaisen luottotiedot.

Molempien sopimusosapuolten etu on, että vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä ja sen päätyttyä tehdään huoneiston sekä sen hallintaan liittyvien muiden tilojen kuntotarkastus. Kuntotarkastusdokumenttiin kirjataan havainnot huoneiston kunnosta riittävän tarkasti ja otetaan esimerkiksi valokuvia.

Jos vuokrasuhteen ehtoja on tarpeen yhdessä sopimalla myöhemmin muuttaa, tulee muutokset tehdä kirjallisesti ja selvästi esimerkiksi erillisellä liitteellä.

Kimppa-asumisen vuokrasopimuksiin on tyypillisesti kolme eri vaihtoehtoa:

Yksi yhteinen sopimus

Kimppavuokralaisten kanssa voidaan tehdä yksi yhteinen sopimus, jolloin kaikki vastaavat vuokrasta ja vuokrasuhteen velvoitteista yhteisvastuullisesti, sopimus on irtisanottavissa vain yhdessä ja sopimukseen liittyy vain yksi yhteinen vakuus.

Kaikille omat sopimukset

Toinen tapa on tehdä kaikille asukkaille omat erilliset sopimukset, jotka sovitaan ja ovat irtisanottavissa kukin itsenäisesti ja kuhunkin liittyy oma vakuutensa.

Alivuokramalli

Kolmas tapa on alivuokramalli, jossa yksi vuokralaisista ryhtyy päävuokralaiseksi ja solmii alivuokrasopimukset muiden kimppaasukkaiden kanssa.

Päävuokralaisen ja vuokranantajan välillä sovelletaan normaaleja vuokrauksen pelisääntöjä. Päävuokralaisen ja alivuokralaisten välillä sovelletaan lisäksi alivuokrausta koskevaa lainsäädäntöä, muun muassa lyhyempiä irtisanomisaikoja. Alivuokramallissa päävuokralaisen on myös mahdollista pyytää alivuokralaisiltaan vakuudet, jotka turvaavat vuokranmaksua ja asunnon huolellista hoitoa.

 

MUISTILISTA Yhteinen sopimus Erilliset sopimukset Päävuokralainen ja alivuokralainen
Vastuu vuokrasta Yhteisvastuu Kukin vastaa vain omastaan Päävuokralainen vastuussa vuok­ranantajalle. Alivuokralainen vas­tuussa päävuokralaiselle.
Vastuu asunnon huolellisesta hoi­dosta Yhteisvastuu Kukin vastaa vain omastaan, paitsi yhteisten tilojen osalta yhteisvas­tuu. Päävuokralainen vastaa kaikesta. Yhteisvastuu alivuokralaisen kans­sa yhteisistä ja alivuokratuista tiloista.
Vakuus Yhteinen vakuus Erilliset vakuudet Päävuokralaiselta vakuus vuok­ranantajalle ja alivuokralaiselta päävuokralaiselle.
Sopimuksen irti­sanominen Kokonaisuutena. Yhden vuokralai­sen osalta vain vuokranantajan ja muiden vuokra­laisten suostu­muksella. Erikseen. Ei tarvita muiden suostumuksia. Päävuokralaisen sopimuksen päättyessä myös ali­vuokrasopimus päättyy.
Vuokraoikeuden siirto Vuokranantajan luvalla ja muiden vuokralaisten suostumuksella. Vuokranantajan luvalla Päävuokralainen vuokranantajan luvalla. Alivuokralainen päävuok­ralaisen luvalla.

Vuokralaisella on oikeus käyttää asuntoa yhdessä puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jos käytöstä ei aiheudu haittaa, vuokralaisella on oikeus käyttää huoneistoa myös lähisukulaisten ja puolison lähisukulaisten kanssa. Vuokralainen  voi myös alivuokrata tai muutoin luovuttaa asunnosta enintään puolet toiselle asumiseen, jos siitä ei aiheudu haittaa. Jos vuokralainen alivuokraa tai muutoin luovuttaa asunnosta enemmän kuin puolet, tarvitsee hän tähän vuokranantajan luvan. Alle puolen huoneiston alivuokrausta ei voi sopimuksessa kieltää.

Lyhytaikainen kotimajoitus on asumiseen verrattavaa asunnon käyttöä. Kotimajoituksella tarkoitetaan tässä ohjeessa tilapäistä majoitusta, kuten sänky, huone, asuinhuoneisto, jota yksityishenkilö tarjoaa kotonaan satunnaisesti maksua vastaan (esimerkiksi yksityishenkilö majoittaa kotiinsa vieraita kesätapahtuman yhteydessä). Mikäli vuokralainen luovuttaa kotimajoituksessa enemmän kuin puolet asunnosta, tulee hänen saada tähän vuokranantajan lupa. Esimerkiksi koko asunnon luovuttaminen viikonlopuksi on kiellettyä ilman vuokranantajan lupaa. Jos kotimajoituksessa luovutetaan alle puolet asunnosta, ei lupaa tarvita. Tällöinkin sopimusosapuolten lojaliteettiin kuuluu keskustella kotimajoittamisen periaatteista sekä mahdollisista kotimajoitustoimintaan kyseisessä kiinteistössä liittyvistä rajoitteista.

Mikäli asunnon käyttöoikeus luovutetaan ilman tarvittavaa lupaa ja jos rikkomus on olennainen, vuokranantajalla on oikeus purkaa sopimus. Esimerkiksi muutaman kerran vuoden aikana tapahtuva lyhytkestoinen kotimajoittaminen ei vielä täyttäne purkamisen edellytyksiä.

 

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »