Asuntojen hinnoissa jyvät ja akanat erottuvat ensi keväänä

Tähän asti asuntokauppaa on käyty aika lailla seuraavaan tyyliin. Ostajakandidaatti kysyy, onko taloon tulossa peruskorjauksia. Myyjä tai välittäjä vastaa, että mitään päätettyjä peruskorjauksia ei talossa ole. Ostaja on ehkä tyytyväinen kuulemaansa, mutta tarkkaan ottaen myyjä ei vastannut kysymykseen.

Tähän asti myyjä on voinut aika pitkälle esittää tietämätöntä niistä peruskorjaustarpeista, joista ei vielä yhtiökokouksen päätöstä ole. Näin siitä huolimatta, että päätös saattaa syntyä jo seuraavassa kokouksessa ja remontti alkaa parin vuoden sisällä.

Toki kokeneet ostajat ovat taloyhtiön kuntoa tutkineet pintaa syvemmältä tähänkin asti. Mutta asuntojen hintatason kannalta on ollut ratkaisevaa, että lähes aina on löytynyt joku sinisilmäinen, joka asunnon kovaan hintaan on ostanut peruskorjausnäkymiä miettimättä. Tämä on pitänyt hintatason korkealla huonokuntoisissakin taloyhtiöissä ja tehnyt sen, että peruskorjatun ja heikkokuntoisen taloyhtiön asuntojen hintaero on ollut rationaalisesti ajatellen perusteettoman pieni.

Lainsäätäjä riensi apuun, kun uusi asunto-osakeyhtiölaki astui heinäkuussa voimaan. Laki velvoittaa laatimaan taloyhtiölle seuraavaan yhtiökokoukseen mennessä pitkän aikavälin remonttisuunnitelman. Käytännössä kyse on kuntoarvion ja siihen liittyvän pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman (PTS) yhdessä muodostamasta kokonaisuudesta. Näistä ostajakin saa objektiivisen kuvan kunkin rakennuksen osien jäljellä olevasta teknisestä käyttöiästä, korjaustarpeista, korjausten suuntaa antavasta aikataulusta ja odotettavista kustannuksista.

Tämä infopaketti tulee taloyhtiöiden kevätkokousten jälkeen olemaan monelle asuntonäytöissä käyvälle melkoinen kylmä suihku niskaan. Varsinkin kun korjaustarpeita ei näissä selvityksissä ainakaan alaspäin ole tapana pyöristellä.

Järkytyksiä voi tulla myös asuntojen nykyisille omistajille, jos ruusuiset kuvat kiinteistöjen kunnosta särkyvät. Arviot tulevista peruskorjauskuluista voivat kevään korvilla säikyttää useita osakkaita yhtä aikaa myyntikannalle, mikä voi lisätä käytettyjen asuntojen tarjontaa asuntokaupassa. Jos näin käy, se voi lisätä huonokuntoisten yhtiöiden asuntojen hintojen laskupainetta.

Hyväkuntoisten peruskorjattujen taloyhtiöiden asuntojen hintoihin tällä muutoksella voi sen sijaan olla myönteinen vaikutus. Kun jyvät erottuvat akanoista ja yhtiöiden kunnon todellinen vaikutus entistä selvemmin kauppahinnoissa näkyy, voittajia tässä vertailussa ovat hyväkuntoisista yhtiöistä asuntojaan myyvät. Tähän asti taloyhtiön hyvälle kunnolle ei ole kauppahintoja katsoen aina annettu sille kuuluvaa täyttä arvoa.

Edessä oleva muutos on asuntomarkkinoiden kannalta myönteinen asia. Se lisää asuntojen hintojen läpinäkyvyyttä. Asunnon ostaminen on tunnetusti lähes aina tavallisen ihmisen elämän suurin yksittäinen taloudellinen päätös. Asuntokaupassa ei kaivata ikäviä yllätyksiä tai ketunhäntä kainalossa toimimista, vaan avoimuutta ja mahdollisimman pitkälle asuntojen todelliseen arvoon perustuvaa hintojen muodostumista.

 

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »