Järkeä vuokratilastoihin

Uusien vuokrasopimusten vuokratasoa on seurattava omalla tilastollaan ja vanhojen vuokrien indeksikorotuksia omalla tilastollaan, koska näiden kahden kehitys riippuu eri asioista. Yhdistäminen hämärtää datan niin, että todellista kuvaa markkinan kehityksestä ei saada.

Uusien vuokrasopimusten vuokrataso määräytyy kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan. Vapaarahoitteisten asuntojen osalta vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Korkotuettujen asuntojen vuokratasoa rajoittavat lisäksi kulloinkin voimassaolevat enimmäisvuokrat.

Oleellista on se, että uusien vuokrasopimusten vuokratason kehitys kertoo, millä vuokralla kullakin hetkellä asunnonhakija keskimäärin joko vapaarahoitteisen tai korkotuetun asunnon voi vuokrata. Tämä tieto on hyvin oleellinen, ja kuvaa myös hyvin muutoksia kysynnän ja tarjonnan suhteissa.

Vanhan vuokrakannan yleensä indeksiin sidottujen korotusten seuranta kertoo taas lähinnä indeksien kehityksestä.

Tilastokeskus yhdistää kuitenkin nämä kaksi asiaa yhdeksi aineistoksi asuntojen vuokrien neljännesvuositilastoja julkaistessaan. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimuksien vuokrasopimustietoja oli esimerkiksi toisen vuosineljänneksen aineistossa mukana koko Helsingistä alle sata. Eli hädin tuskin yksi uusi vuokrasopimus per jokainen Helsingin postinumeroalue. Tämä yksi asunto sitten edusti kaikkia tuolla postinumeroalueella tehtyjä vuokrasopimuksia yksiöistä omakotitaloihin.

Selvää on, että kun nämä tiedot vielä sekoitetaan vanhojen vuokrasopimusten (joita on lukumääräisesti paljon enemmän) lähinnä indeksisidonnaisiin vuokrankorotuksiin, lopputuloksesta ei valitettavasti voi saada käsitystä uusien vuokrasopimusten vuokratasojen kehityksestä.

Uusien vuokrasopimuksen tietojen osalta ollaan siis täysin alan toimijoiden markkinatuntuman ja netissä olevien asuntosivustojen varassa.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »