Kuka keksi viedä puutarhakaupungin vuokralaisilta puutarhat?

Helsingin Puu-Käpylä on Suomen vanhin puutarhakaupunkiaatteen mukaisesti rakennettu kaupunginosa. Miljöö on ainutlaatuinen ja suojeltu. Jokainen talo on saman arkkitehdin, Martti Välikankaan, täydellisesti ympäristöön sopivaksi suunnittelema.

Kansainvälisten arkkitehtivieraiden bussit ja kävelykierrokset risteilevät kesäisin kaduilla ja kujilla. Alueen 1920-luvun puutalojen täydellinen yhtenäisyys ja vehreän rönsyilevät hämyiset puutarhapihat saavat vieraat huokailemaan ihastuneina. Niistä myös asukkaat tuntevat alueen ainutlaatuisen tunnelmat muodostuvan. Asunnot itsessään ovat pääsääntöisesti pieniä ja nykyihmisen tarpeisiin hieman epäkäytännöllisiä, mutta se ei kokonaisuutta haittaa.

Hämmentävää kyllä, suojeltukaan puutarhakaupunki ei näytä olevan turvassa mielivaltaisilta muutoksilta. Kuten niin usein, nytkin tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Puu-Käpylän ytimen muodostavat Helsingin kaupungin omistamien puutalojen kehystämät vehreät ja tunnelmalliset korttelipihat. Niistä vuokralaiset ovat vuosikymmenten mittaan tehneet pienten kotiensa jatkeen, rönsyilevän mutta samalla yhtenäisen aidon puutarhakaupungin. Kirsikka- ja luumupuiden katveessa puutarhakaupunkiaate elää aidosti arjen todellisuudessa ja lasten leikeissä, ei vain juhlapuheissa ja muistioissa. Sen tietää jokainen alueella sunnuntaikävelyn tehnyt.

Toisin oli Käpylän valmistuessa 1920-luvulla. Vanhoista valokuvista näkyy, kuinka vastavalmistuneet talot pönöttivät kuin taivaasta pudonneina vasta raivatuilla hakkuuaukeilla. Puutarhakaupungin tunnelmasta ei ollut tietoakaan. Pieniä puuntaimia ja pensaita näkyy kuvissa, mutta kovin orpoina ja kymmenien kasvukausien päässä parhaasta kukoistuksestaan. Tilanne tuntui niin karulta, että Käpylän synnyn taustalla olleet kaupunginisät huolestuivat ja pestasivat reipasotteisen ammattilaisen, Elisabeth Kochin, opastamaan asukkaita myös ruuankasvatukseen liittymättömien viheristutuksien tekemisessä, jotta vastavalmistunut alue saataisiin viihtyisämmäksi ja vehreämmäksi.

Elisabeth Koch kääntyisi epäilemättä haudassaan jos kuulisi, että 90 vuoden aikana nyt aidoksi puutarhakaupungiksi kasvaneen Käpylän keskeisten kortteleiden puutarhat hävitetään (HS 8.8.), ja ne palautetaan tarkoituksellisesti takaisin siihen lähtöruutuun, josta vastavalmistuneen rakennustyömaan muuttaminen puutarhakaupungiksi jouduttiin 1920-luvulla aloittamaan.

Helsingin kaupunki on jo tuhonnut yhden korttelipihan. Vuokralaisten tunnelmat vaihtelevat tyrmistyksen ja raivon välillä. Se mikä on jo tapahtunut, on peruuttamatonta. Mutta nyt on aikalisän paikka. Tästä yhdestä jo raadellusta korttelipihasta tulee tehdä tämän operaation koekaniini. Se tulee toteuttaa valmiiksi asti nyt käynnissä olevan suunnitelman perusteella, ja sitten seurata esimerkiksi viiden vuoden ajan tämän radikaalin toimenpiteen seurauksia alueelle ja vuokralaisten viihtyvyydelle. Tämän jälkeen on kokemukseen perustuvia edellytyksiä päättää muiden korttelipihojen kohtalosta.

Nyt käynnissä oleva suunnitelma voidaan kyllä toteuttaa aikalisän jälkeenkin, jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi. Mutta jos kaikkien vuokralaisten puutarhat nyt hävitetään, se ei ole enää peruutettavissa, vaikka katumapäälle tultaisiinkin.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »