Minne vuokralaisten rahat oikein katoavat?

Vuokralla asumisen tulee olla aivan yhtä mielekäs ja hyvänä pidetty vaihtoehto asumiselle kuin omistusasumisenkin. Jotta näin olisi vastedeskin, tarvitaan markkinoilla niin vuokra-asumista haluavia vuokralaisia kuin vuokraamista järkevänä pitäviä vuokranantajiakin.

Ongelman ydin on siinä, että tätä nykyä pääkaupunkiseudulla ei yksinkertaisesti ole kysyntää vastaavasti vuokranantajia, jotka pitäisivät huoneiston vuokraamista mahdollisena. Mihin siis häviävät vuokralaisen maksamat eurot niin tyystin, että vuokraamisesta on alkanut tulla vuokranantajille mahdotonta?

Yhtenä selvänä syynä on asuntojen huima hintojen kehitys viimeisten vuosien aikana. Vuokrat eivät ole pysyneet tämän kehityksen perässä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asuntojen hinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan nousseet 109 prosenttia, kun taas vuokrat vastaavana ajanjaksona vain 43 prosenttia.

Kun tähän lisätään vallitseva korkea korkotaso, on selvää, että monet kokevat huoneistonsa myymisen paremmaksi ratkaisuksi kuin vuokraamisen jatkamisen.

Paineita vuokrien nousuun ei voi olla asettamatta myös korjausrakentamisen kasvanut volyymi. Korjausrakentamisen määrällisen kasvun lisäksi ovat kasvaneet niin materiaali- kuin työvoimakustannuksetkin.

Vaikka kokemusperäisesti voimme sanoa, että vuokranantajien joukossa on myös laupiaita samarialaisia, täytynee lähteä siitä, että vuokran on katettava vuokranantajalle huoneistosta aiheutuneet kulut. On siis ilmeistä, että taloyhtiöissä korjausrakentamiseen enenevässä määrin käytetyt eurot maksaa viime kädessä vuokralainen.

Korotuspaineisiin vaikuttavat asuntojen hintatason ja korjausrakentamisen lisäksi myös monet muut vuokrasuhteen ulkopuoliset tekijät. Vuokraan suoraan vaikuttava tekijä on kunnallinen kiinteistövero, joka peritään kaikilta asuinkiinteistöiltä.

Kunnallisia veloitusperustepäätöksiä ovat samoin energianhinta, jätteidenkäsittelyn hinnoittelu sekä vedenkulutuksen veloitusperusteet. Tulevaisuudessa näiden osuus vuokranantajan – ja sitä kautta myös vuokralaisen – kukkaron tyhjennyksestä ei varmasti ole ainakaan laskusuunnassa.

Pääkaupunkiseudun hankalasta tilanteesta on todettava, että tilastot eivät vielä ole paljastaneet koko totuutta vuokrien noususta.

Vuokraturva Oy:n mukaan halutuimmilla alueilla, erityisesti 20 minuutin päässä keskustan Stockmannilta, vuokrat ovat nousseet viime vuoden aikana jopa yli 15 prosenttia ja kehitys uhkaa jatkua samanlaisena vähintään vuoden ajan.

Yksi syy pääkaupunkiseudun kuumentuneeseen tilanteeseen on se, että pienistä asunnoista, yksiöistä ja kaksioista, on huutava pula. Nekin vähät huoneistot, jotka markkinoilla liikkuvat, vuokrataan alta aikayksikön lähes huutokauppamaisin nostohuudoin. Sopimukset syntyvät yhä nopeammin ja nopeammin.

Saattaa tulla mieleen, että tämänhän pitäisi juuri räjähdysmäisesti lisätä vuokranantajien määrää markkinoilla. Mutta kun potentiaalisen vuokranantajan toiseen käteen asetetaan nostohuudoilla huimaksi noussut vuokra ja toiseen käteen edelleen suhteessa tuplasti kirinyt asunnon hinta, eivät suuret vuokratkaan välttämättä saa yksityisiä ryhtymään vuokranantajiksi.

Suosituimmille alueille ei Helsingissä kohdistu myöskään sellaista kohtuuhintaista uudistuotantoa, että vuokranantajien kannattaisi näitä asuntoja ostaa.

Toisaalta Helsingin 75 neliömetrin keskikaavoituskoko ei tällä hetkellä eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan palvele muuta pyrkimystä kuin poikkeuksellisen hyvätuloisten veronmaksajien haalimista Helsinkiin.

Uudistuotannon osalta ei siis lähitulevaisuudessa ole odotettavissa helpotusta vuokramarkkinoiden ongelmiin.

Sellaiset yhteiskunnalliset toimet, joilla parannettaisiin vuokranantajien edellytyksiä omistaa ja tarjota vuokralle kohtuuhintaisia asuntoja ovat tällaisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeitä.

MIA KORO-KANERVA

toiminnanjohtaja
Suomen Vuokranantajat SVA ry

ANNE VIITA

toiminnanjohtaja
Vuokralaisten keskusliitto ry

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »