Yhteiskuntavastuu ja yksityinen vuokranantaja

Asuminen on eräs tärkeimmistä ihmisoikeuksista. Järjestäytyneen yhteiskunnan perustehtäviin kuuluu turvata jäsenilleen mahdollisuus kohtuulliset olosuhteet täyttävään asumiseen. Suomalaisen yhteiskunnan oletetaan huolehtivan jäsentensä asumistarpeen täyttämisestä mallikelpoisesti.

Suomen nykyinen asuntokanta on rakennettu valtaosiltaan omistusasunnoiksi. Eräänä tärkeimmistä syistä on ollut yksityisen pääomanmuodostuksen tukeminen saamalla kansalaiset säästämään ja sijoittamaan säästönsä nimenomaan asumiseensa. Vuokra-asuntojen rakentamisesta ovat vastanneet lähinnä kunnat, tietyt yleishyödylliset tahot sekä raha- ja vakuutuslaitokset. Vuokrasääntelyn loppuvaiheissa tyypillinen ilmiö oli tuhansien yksityisomistuksessa olleiden asuntojen seisominen tyhjinä.

Tämän päivän Suomessa tilanne on aivan erilainen. Valtaosa nykyisin vuokralla olevista asunnoista on yksityisomistuksessa sen jälkeen, kun yleishyödylliset omistajat ovat myyneet suurimman osan vuokra-asunnoistaan ja supistaneet niiden uustuotannon lähes olemattomiin. Samanaikaisesti on vuokra-asuntojen tarve lisääntynyt huomattavasti ihmisten muuttaessa työn, opiskelun tai elämäntilanteen muutosten takia huomattavasti entistä useammin eri paikkakunnalle. Myös ns. kakkosasuntojen tarve on lisääntynyt.

Tämän päivän yksityisellä vuokranantajalla on huomattava yhteiskunnallinen vastuu. Hänen tehtävänään on yrittää täyttää sellaista vuokra-asuntojen vajausta, joka on syntynyt lukuisien yhteiskunnallisten muutosten tuloksena. Toisaalta vuokrattavaksi soveltuvien asuntojen saatavuus ja niiden hintakehitys vaikeuttavat sopivien kohteiden hankkimista ja toisaalta kiinteistökustannusten nousu huomattavasti vuokrien nousua nopeammin tekee asunnonvuokraustoiminnan erittäin heikosti kannattavaksi.

Huolestuttava ilmiö nykytilanteessa on se, ettei julkinen valta näe yksityisen vuokranantajan roolia tärkeänä. Vuokranantaja ei koe saavansa ymmärtämystä, saati sitten tukea toiminnalleen, jolla kuitenkin on varsin huomattava merkitys asumistarpeen tyydyttäjänä. Verottaja kohtelee vuokranantajaa pääomasijoittajana, jota verotetaan sekä vuokratulosta että asunnon myyntivoitosta pääomatulona. Suuret perusparannuksiksi katsotut korjauskulut voidaan vähentää vasta asunnon myynnin yhteydessä.

Saadakseen roolinsa tärkeän yhteiskunnallisen tehtävän suorittajana paremmin ymmärretyksi ovat yksityiset vuokranantajat järjestäytyneet ja perustaneet Suomen Vuokranantajat (SVA) ry:n, joka toimii Suomen Kiinteistöliiton valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. Ensi vuonna 10 vuotta täyttävä yhdistys antaa jäsenilleen juridista ja veroneuvontaa sekä järjestää koulutus- ja neuvontatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Yhdistyy hoitaa tiiviisti yhteyksiä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin ja huolehtii vuokranantajien edunvalvonnasta myös lainvalmistelijoiden ja verottajan suuntaan.

PAAVO MARTTILA

DI, HTKK 1969
Työura: Viatek Oy 1968-74, UM 1974-79, Maa ja Vesi Oy 1979-1985, Finpro 1985-88, UM 1988-1997, KTM 1997-2000
Työskentely ulkomailla: Tansania 1974-76, Sambia 1977-79, Japani 1988-94, Yhdysvallat 1994-97
Useita kymmeniä luottamustehtäviä tekniikan-, suunnittelu-, rakennus- ja kiinteistöalan järjestöissä
Kunniamerkit: Japanin Nousevan Auringon Ritarikunnan komentaja 1995

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen ja tilastoimiseen. Haluan lisätietoja »Hyväksy »