Asuntojen hintojen ja vuokrien tilastot ovat vaikea pala uutisvälineille

Kun uusi asuntojen hintoja tai vuokria koskeva tilasto julkaistaan, hämmentyneet kuluttajat saavat lähes poikkeuksetta seurata keskenään aivan päinvastaista uutisointia yhdestä ja samasta tilastosta. Tilastoissa itsessäänkin on puutteita, kuten epätarkkuuksia ja jälkijättöistä informaatiota, mutta uutisointiin liittyvät ristiriidat vaikeuttavat markkinatilanteen hahmottamista monin verroin enemmän. Markkinakäänteiden nopean havaitsemisen tämä ongelma tekee lähes mahdottomaksi, jolloin pieni asuntomarkkinan sisäpiiri pääsee reaaliaikaisilla tiedoillaan asuntomarkkinan käänteistä hyötymään.

Arvovaltaistenkin tiedotusvälineiden ristiriitaiset ja jopa päinvastaiset uutiset asumisen tilastoista saavat tavallisen kansalaisen ymmälleen. Kun asuntojen hinnat tai vuokrat yhden mukaan nousivat ja samaan aikaan toisen mukaan laskivat, yhden mukaan paljon, toisen mukaan vähän, niin tavallinen kansalainen on ymmärrettävästi hämmentynyt.

Erot selittyvät sillä, mitä ajanjaksoa verrataan ja mihin. Mutta koska vertailun lähteitä koskevat tiedot kerrotaan usein puutteellisesti tai jätetään kokonaan kertomatta, tarkkaavaisinkaan kuluttaja ei voi itse tilastoja esiin kaivamatta omalta kannaltaan oleellisinta tietoa uutisvirrasta poimia. Usein myös esimerkiksi edellistä vuotta koskevia vuositilastoja uutisoidaan keväällä aivan kuin ne olivat ajankohtaista markkinatietoa. Loppukesällä taas kerrotaan ja otsikoidaan kevään tietoja ikään kuin ne olisivat kyseisen hetken tuoreimpia käänteitä.

Esimerkiksi viime perjantaina julkaistun toista kvartaalia koskevan vuokratilaston perusteella voi halutessaan aivan oikein kertoa, että pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat kevääseen mennessä vuodessa vain 2,1 prosenttia.  Tai sitten voi aivan yhtä lailla tilastoon perustuen kertoa, että nämä täsmälleen samat vuokrat nousivat keväällä pelkästään viimeisimmän kvartaalin aikana 3,4 prosenttia, mikä vastaa yli 14 prosentin vuosimuutosvauhtia. Oikean kokonaiskuvan saaminen vaatii nämä molemmat tiedot ja todennäköisesti myös lyhyen toteamuksen, että vuoden aikana vuokrat ensin laskivat ja sitten keväällä selvästi nousevat. Markkinakäänne ei muuten avaudu.

Kärjistetymmän esimerkin saa Helsingin keskustan vuokrien kehityksestä alkuvuonna. Ensimmäisellä kvartaalilla keskustan vuokrat suorastaan putosivat ja laskivat alaspäin 6,4 prosenttia yhdessä kvartaalissa, mikä vastaa peräti 28 prosentin vuosivauhtia. Markkinakäänteen jälkeen toisella kvartaalilla nousu taas oli sitäkin jyrkempää, sillä peräti 8,7 prosentin yhden kvartaalin aikana tapahtunut nousu vastaa 39 prosentin vuosimuutosvauhtia. Näin suuriin lukuihin on syytä suhtautua varauksella. Mutta koska markkinahavainnot tukevat tilastotietoa ja esimerkiksi Vuokraturva kertoi reaaliaikaisesti ennen tilaston julkistustakin vuokrien ensin laskeneen (Helsingin Sanomat 3.1.2010) ja keväällä kääntyneen jyrkkään nousuun (Helsingin Sanomat 7.5.2010), tilastotiedon vahvistamien käänteiden poimiminen ja kertominen jälkikäteen tapahtuvassa uutisoinnissa antavat uutisten seuraajalle enemmän ja oikeampaa tietoa kuin vain se sinänsä oikea toteamus, että Helsingin keskustan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tuoreimman neljännesvuositilaston mukaan vuodessa 7,1 %.

Tilastotietojen epäselvä ja ristiriitainen uutisointi antaa paljon vaikutusvaltaa kiinteistönvälittäjille, pankeille ja muille asuntomarkkinaan kytkeytyville intressipiireille Vuokraturva mukaan lukien. Niiden antamasta tiedosta osa on vilpitöntä ja osa tavalla tai toisella tarkoitushakuista. Tämä ei ole kuluttajan etu, eikä edistä asuntomarkkinan ylilyöntien ja heilahtelujen torjumista.

Lisätietoja

Timo Metsola, hallituksen puheenjohtaja, Vuokraturva Oy, p. (09) 6877 550

Vuokraturva Oy lyhyesti

Vuokraturva on markkinajohtaja asuntojen vuokravälityksessä ja sijoitusasuntojen hankintapalveluissa. Vuokraturva välittää sekä yksityishenkilöiden, instituutioiden että asuntoihin sijoittavien rahastojen asuntokantaa.

www.vuokraturva.fi