Blogi

Here to help

Asuntomarkkinoilla huolestuttavin tilanne 20 vuoteen

Asuntokauppa yskii yhä pahemmin. Yksiöiden kauppa käy edelleen ongelmitta, mutta muuten tilanne on haastava. Jo vuoden jatkunut kipuilu alkoi, kun varansiirtovero nousi 1.3.2013. Asuntokaupan tilanne on sen jälkeen vaikeutunut kuukausi kuukaudelta, mutta loivasti. Kunnes vuodenvaihteessa kauppa hiljeni entistä jyrkemmin.

90-luvun lamasta lähtien asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa lähes tauotta. Teknokuplan puhkeaminen vuonna 2000 ja WTC-iskut 2001 eivät asuntokauppaa hetkauttaneet. Finanssikriisin puhjettua syksyllä 2008 elettiin hetki globaalissa shokkitilassa. Suomessakin asuntojen hinnat laskivat ja kauppamäärät putosivat. Näkymiä eteenpäin ei ollut, ja ohjauskorkojen laskusta huolimatta eurobor-korot pysyttelivät niin korkealla, että uusien asuntolainojen kokonaiskorko pysyi viiden prosentin tuntumassa. Kauppaa jarrutti siis osaltaan myös epävarmuuteen nähden suhteettoman korkea korkotaso.

Mutta tilanne jäi hetkelliseksi. Kun euriborit vuoden 2009 alussa vihdoin painuivat alas EKP:n ohjauskoron perään, tämä korkoelvytys ponnautti asuntokaupan lähes ennennäkemättömän nopeaan nousuun. Edes hetkellisesti koko maailmantalouden kuilun partaalle ajanut globaali katastrofi ei siis tehnyt suomalaiseen asuntokauppaan kuin puolen vuoden häiriön. Ja siitä jatkui taas lähes puoli vuosikymmentä kestänyt hintojen nousu.

Mutta nyt tästä hetkestä eteenpäin katsoen tilanne onkin toinen. Keskipitkän tähtäimen näkymien osalta tilanne on huolestuttavampi kuin koskaan 90-luvun laman jälkeisenä aikana. Eli 20-vuoteen. Tilanne ei ole syntynyt akuutisti ja yllättäen, vaan hitaasti hiipien.

Korot ovat ennennäkemättömän alhaalla. Työttömyys on pysynyt kohtalaisen hyvin kurissa. Palkat ovat tähän asti nousseet tasaisesti. Nämä kaikki ovat asuntokaupan kannalta myönteisiä asioita. Silti asuntokauppa käy heikosti ja kauppamäärät laskevat. Tilanteeseen ei liity mitään äkillistä dramatiikkaa, joka olisi asuntokaupan hyydyttänyt. Ja juuri se tekeekin tilanteesta niin huolestuttavan. Hinnat ovat laskussa, eikä näkyvissä ole mitään, mikä kääntäisi laskun taas nousuksi. Muista talouden osatekijöistä ei nimittäin ole asuntokaupalle vetoapua luvassa.

Vienti ei vedä. Bruttokansantuote ei kasva. Suomen kilpailukyky ei kestä enää palkkatason nousua. Työttömyys uhkaa nousta. Työpaikkojen määrä ei lisäänny. Väestöpyramidi on väärin päin, ja huoltosuhde heikkenee. Valtio velkaantuu hiuksia nostattavan nopeasti. Julkisen talouden kulujen leikkaukset etenevät huolestuttavan hitaasti. Edessä olevat kahdet vaalit eivät helpota ikäviä poliittisia päätöksiä. Pankkien sääntely ja lainahanat kiristyvät.

Vuonna 2007 Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen ja silloinen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha näkivät asuntomarkkinoilla hintakuplan merkkejä ja romahduksen riskin. Nykytilanteesta katsoen silloinen tilanne asuntomarkkinoilla näyttää hyvinkin terveeltä ja turvalliselta. Hinnat olivat nousussa. Suomen talous oli erittäin vahvassa kunnossa. Velkaa oli vähän ja jakovaraa reilusti. Vienti ja BKT olivat korkeammalla tasolla kuin nyt, seitsemän vuotta myöhemmin. Ja ennen kaikkea silloiset asuntojen hinnat näyttävät nykysilmin todella maltillisilta, suorastaan halvoilta. Lisäksi asuntolainan kokonaiskoron taso oli kaksin-kolminkertainen nykyiseen nähden, mikä hillitsi kuplan riskiä.

Itse en ollut vielä siinä vaiheessa huolissani. Mutta sen jälkeen huoleni hintakuplasta on vuosi vuodelta kasvanut. Toivottavasti olen väärässä.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva