Blogi

Here to help

Lähes jokainen Suomen asunto siirtyy pian ostarin naapuriin

Sijoittajien lentävän lauseen mukaan kiinteistösijoittamisessa tärkeintä on sijainti, sijainti ja sijainti. Tässä on edelleen paljon perää, mutta jotain perustavanlaatuista on silti muuttumassa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana työpaikkoja on karannut kiihtyvään tahtiin keskusta-alueilta kehäteiden varteen. On jopa kysytty, ovatko keskustat tulevaisuudessa nukkumalähiöitä. Viranomaiset ovat jo ryhtyneet vastatoimiin, ja toimistotilojen muuttamista asunnoiksi on vaikeutettu.

Kauppakeskittymät ovat myös pyrkineet pelloille kaupungin ulkopuolelle, ja viranomaiset ovat heränneet vastatoimiin tältäkin osin. Kaupunkien keskustojen autioitumista pelätään, muutaman varoittavan esimerkin perusteella syystäkin.

Nämä asiat ovat jo tapahtuneet ja havainnot ovat kiistattomia. Mutta onko tässä vielä kaikki, onko edessä jotain mitä emme ole vielä huomanneet?

On mahdollista että verkkokauppa mullistaa sen itsestäänselvyytenä pidetyn ajatuksen, että asunto, joka sijaitsee lähellä ruokakauppaa, erikoistavaraliikkeitä, apteekkia ja Alkoa, on selvästi arvokkaampi kuin asunto alueella, jolta nämä kaikki lähipalvelut puuttuvat.

Aiemmin oli selvää, että asunnon lähellä sijaitseva kauppa tai peräti ostari on merkittävä etu, koska silloin ostokset on helppo tehdä. Mutta entä jos ostokset on tulevaisuudessa todella helppo ja kätevä tehdä joka tapauksessa? 

Erikoistavarakaupassa verkkokauppa on jo tehnyt tyrmäävän läpimurron. Perinteiset tavaratalot ja erikoistavaraliikkeet horjuvat kivijaloillaan. Mitä tapahtuu, kun vastaava läpimurto tapahtuu päivittäistavarakaupassa? En ole mielestäni mikään teknologiaintoilija, mutta pidän vääjäämättömänä, että niin tulee tapahtumaan.

Verkkokaupan räjähtämisen myötä palvelun laatu, toimituksen nopeus ja ostamisen kätevyys saavuttavat tasoja, joita tuskin osaamme vielä edes kuvitella. Jo nyt on käytössä esimerkiksi palvelueteisiä, joissa asunnon varsinaisen ulko-oven ulkopuolella on tuulikaapin tapainen pieni lukittu tila, johon tavarantoimittajat pääsevät koodilla sisään. Kylmätuotteille on siellä jääkaappi-pakastin, eli kylmäketju ei katkea. Toisaalta isonkin tavaran, vaikkapa verkkokaupasta tilatun lumilaudan, voi toimittaa sinne riippumatta siitä, onko tilaaja kotona vai ei. Tuote saapuu yhtä kätevästi, vaikka sitä ei olisi Suomessa muuten edes myynnissä, koska verkkokauppa ei tunne valtakuntien rajoja. Kuljetuspalvelut ovat paikallisia, mutta kaikkien verkkokauppojen käytössä kuten kirjeposti nykyään. 

Jos kehityssuunta on tämä, sellainen maailma, jossa asiakas itse erikseen matkustaa kauppaan ja takaisin vain noutaakseen jonkin tietyn tavaran, voi tulevaisuudessa tuntua yhtä vanhanaikaiselta kuin lankapuhelin tänään. Eikä ole syytä unohtaa myöskään 3D-tulostuksen tulevia mahdollisuuksia, joita meillä on vielä vaikeuksia hahmottaa. Jos jo nyt voidaan tulostaa toimiva sydän, tulevaisuudessa voidaan varmasti tulostaa huikean monipuolisesti esineitä heti kun niiden tarve huomataan.

Tällaisessa maailmassa naapurissa sijaitseva ruokakauppa tai ostari ei ehkä tuokaan enää asunnolla sitä lisäarvoa, jota nyt pidämme selvänä. Varsinkaan jos liikkeet ovat verkkokaupan puristuksessa laittaneet lapun luukulle. 

Jos lähes jokaiseen suomalaiseen kotiin saa samana päivänä lähes mitä tahansa keksii haluta, pistämättä nenäänsä ulos tai olematta edes itse kotona, kaikki nuo asunnot ovat loistavien palveluiden äärellä. Ne ovat kaikki ikään kuin ostarin naapurissa, ellei jopa vielä enemmän. Palvelu pelaa vuoden jokaisena päivänä ja lähes kellon ympäri.

Vaikka jotkut edelleen asuvat varmasti vaikkapa Utön majakkasaarella ja tämä ei heihin täysin päde, asunnon sijainti myymäläpalveluiden äärellä ei tulevaisuudessa vaikuta asunnon hintaan yhtä paljon kuin nyt. 

Kaupan murros aiheuttaa myös asuntomarkkinoiden murroksen. Siksi uskon, että koulun, päiväkodin tai vaikkapa uimahallin sijaitseminen asunnon lähellä on jatkossa entistäkin kovempi valtti. Nykyiset kaupat taas ovat ehkä tulevaisuuden tyhjiä liiketiloja, jotka eivät läheisten asuntojen arvoa nosta.

Kysymys ei ole, käykö näin. Näin tulee käymään, mutta missä laajuudessa ja kuinka nopeasti, sitä emme vielä tiedä.

Timo Metsola
hallituksen puheenjohtaja
Vuokraturva