Blogi
Miksi vuokra-asuntoa kannattaa vaihtaa juuri huhtikuussa?
Sopivan vuokra-asunnon saaminen tuntuu usein vaikealta. On kuitenkin tiettyjä hetkiä vuodesta, jolloin se onnistuu selvästi muuta vuotta helpommin. Parhaita ajankohtia ovat huhtikuu ja joulukuu. Miksi?
Ei ollut Myyntiturva huijausta,välitysalan palkkiot laskivat keskimäärin neljänneksen Helsingissäkin
Työsuhdeasuntojen verotusarvoihin Helsinki-keskeinen uudistus
Työsuhdeasuntojen verotusarvot uudistuvat vuoden vaihteessa radikaalisti. Tähän asti koko Suomi on ollut maantieteellisesti jaettuna vain kahteen verotusarvoiltaan erilaiseen alueeseen, pääkaupunkiseutuun ja muuhun suomeen. Esimerkiksi Tampereen ydinkeskusta ja Kainuun syrjäkylillä sijaitsevat asunnot ovat siis kuuluneet samaan alueeseen, kun verotusarvoa on laskettu.
Jos asunto ei mene kaupaksi, vuokrausta kannattaa kokeilla juuri nyt
Asuntokaupan tilanne on haastava. Moni jo pitkään asuntoaan myynyt joutuu miettimään, jääkö asuntoon itse asumaan, laskeeko hintapyyntöä vai kokeileeko vuokrausta. Se mikä näistä vaihtoehdoista on paras, riippuu elämäntilanteesta. Mutta jos vuokrausta on tarkoitus kokeilla, paras hetki siihen on juuri käsillä.
Vuokralainen juhlii vappuna – se on paras aika vaihtaa asuntoa
Huhtikuu hellii asuntoa vaihtavaa vuokralaista. Kun yleensä kärsitään asuntopulasta, huhtikuussa vuokra-asuntoja on hetkellisesti tarjolla kysyntää enemmän ja vuokralaisella on varaa valita. Kesällä ja syksyllä vuokra-asuntojen kysyntä on kovinta ja asuntopula on paha. Juuri nyt vuokra-asunnon löytäminen on huomattavasti helpompaa kuin myöhemmin keväällä, kesällä tai syksyllä.
Asuntomarkkinoilla huolestuttavin tilanne 20 vuoteen
Asuntokauppa yskii yhä pahemmin. Yksiöiden kauppa käy edelleen ongelmitta, mutta muuten tilanne on haastava. Jo vuoden jatkunut kipuilu alkoi, kun varansiirtovero nousi 1.3.2013. Asuntokaupan tilanne on sen jälkeen vaikeutunut kuukausi kuukaudelta, mutta loivasti. Kunnes vuodenvaihteessa kauppa hiljeni entistä jyrkemmin.
Myyntiturvan ja Huom!-ketjun yhteistyö kertoo aikojen muuttumisesta
Pankkien kokonaan omistamat kiinteistönvälitysketjut hallitsivat pitkään markkinoita täysin suvereenisti. Edelleen niiden markkinaosuus on melko vahva, mutta laskeva. Tilannetta muuttivat ensinnäkin Huoneistokeskuksen ja SKV:n omistuksen enemmistön siirtyminen pääomasijoittajalle. Toisaalta kiinteistönvälityksen kilpailua kiristävät yksityiset ketjut, jotka eivät koskaan ole pankkien määräysvallassa olleetkaan.
Miksei alle 18-vuotias saa säästää ASP-lainaa varten?
ASP-laina on ollut läpi vuosikymmenten tärkeä tasa-arvon työkalu Suomalaisilla asuntomarkkinoilla. Se on mahdollistanut kaikille yhteiskuntaluokille omistusasunnon hankkimisen sitkeällä säästämisellä.
Katsaus vuoteen 2014
Viime helmikuussa edellisessä vuosikatsauksessa näimme, että suurempien ja arvokkaampien asuntojen hinnoissa oli laskupainetta. Uskoimme laskupaineen voimistuvan vuoden mittaan ja hintojen alkavan valua alaspäin.
Maksuton joukkoliikenne toteutui pääkaupunkiseudulla
Ehdotin vuonna 2011 pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen muuttamista maksuttomaksi. Hieman yllättäen uutisoinnin ja vilkkaan keskustelun seurauksena pääkaupunkiseudun joukkoliikenne muuttuikin asukkaille maksuttomaksi vuoden 2013 alusta.
Mitä ajattelisi lainakattokeskustelusta jenkkiläinen subprime-kriisin tutkija?
Asunnot ovat meillä Suomessa kansainvälisesti vertaillen suhteettoman kalliita. Siksi tavalliset ihmiset tarvitsevat niiden ostamiseen valtavia lainoja.
60-vuotias Huoneistokeskus ei juhli suotta
Suomalainen kiinteistönvälitys näyttäisi varsin erilaiselta ilman sunnuntaiesittelyjä, naisvälittäjiä, valtakunnallisia välitysketjuja tai välitysliikkeiden ja pankkien yhteistyötä. Kaikissa näissä uranuurtajana on ollut yksi ja sama yritys, tänään 60-vuotista taivaltaan juhliva Huoneistokeskus.
Lesbo- ja homoparien asema vuokramarkkinoilla helpottanut
Samaa sukupuolta olevan pariskunnan muutto yhteiseen vuokra-asuntoon on asiana arkipäiväistynyt. Kehitys näyttää liittyvän yleiseen asennemuutokseen, joka on mahdollistanut esimerkiksi sen, että edellisen presidentinvaalin toiselle kierrokselle päässeistä ehdokkaista toinen oli homoseksuaali. Arkipäivän tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että tämä asennemuutos on ulottunut myös asuntomarkkinoille.
Vuokra-asuntomarkkinoiden kesäsesonki alkaa nyt
Oppilaitosten opiskelijavalintojen ratkeaminen on käynnistänyt vilkkaimman ajan vuokramarkkinoilla. Joka vuosi pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylikuumenee, kun tuhannet uudet opiskelijat etsivät yhtä aikaa vuokra-asuntoa opiskelupaikkakunnilta ja niiden naapurikunnista.
Muut välitysketjut tekevät suurimman osan välitystyöstään Myyntiturvaa halvemmalla
Kilpailijat ovat arvostelleet voimakkaasti Myyntiturvaa siitä, että Myyntiturva ottaa asuntojen myymisestä liian pienen välityspalkkion. Arvosteltu on myös sitä, että Myyntiturva käyttää kiinteitä palkkioita. Huomiota ei sen sijaan ole lainkaan haluttu kiinnittää siihen, että nämä kaikki suuret välitysketjut tekevät suurimassa osassa omista toimipisteistään osakehuoneistojen välitystyötä Myyntiturvaa halvemmalla. Ja lisäksi vielä kiinteillä palkkioilla, joita sanotaan minimipalkkioiksi.
Katsaus vuoteen 2013
Kuluvana vuonna suurimmat asuntomarkkinoihin liittyvät tekijät tulevat Suomen rajojen ulkopuolelta. Aloitan katsauksen vertauksella, joka pyrkii kuvaamaan tilannetta, johon olemme ajautuneet.
Suomalainen on tunnollinen vuokranmaksaja – sijoittajan onneksi
Monessa maassa kehno vuokranmaksumoraali on este vuokra-asuntomarkkinoiden kehittymiselle. Investointeja vuokra-asuntoihin ei haluta tehdä, koska vuokralaiset maksavat miten jaksavat, eli vuokrat tulevat viiveellä ja myös luottotappiot ovat suuret.
Helsinkiläisiin taloihin saa nyt rakentaa jopa puolet enemmän asuntoja kuin aiemmin
Helsinki vaihtoi viime vuoden lopussa uusien asuntojen 75 neliön keskikokosäännön uuteen 80 neliön sääntöön. Muutos oli kymmenen vuoden jahkailun jälkeen iso kädenojennus Helsingin pienasuntopulan helpottamiseen, mutta tuntuu että kaupunginvaltuuston päätös on jäänyt julkisuudessa lähes huomaamatta. Ja ennen kaikkea sen merkitys ymmärtämättä.
100-prosenttinen asuntolaina muistuttaa vuokranmaksua pankille
Jos asunto on ostettu kokonaan lainalla ja laina-aika on pitkä, esimerkiksi 25 vuotta, laina ei lyhene aluksi juuri lainkaan. Asunnossa ei ole omaa rahaa kiinni, ja pankille maksetaan lähes pelkästään korkoja.
Asuntojen vuokrat yllättävän selvässä laskussa
Vuokramarkkinoiden normaaliin vuosikiertoon kuuluu vilkas sesonkiaika kesällä ja alkusyksyllä. Samoin se, että sesongin päätyttyä vuokra-asuntojen kysyntä vähenee ja vuokratasot jonkin verran laskevat.
Kuka keksi viedä puutarhakaupungin vuokralaisilta puutarhat?
Helsingin Puu-Käpylä on Suomen vanhin puutarhakaupunkiaatteen mukaisesti rakennettu kaupunginosa. Miljöö on ainutlaatuinen ja suojeltu. Jokainen talo on saman arkkitehdin, Martti Välikankaan, täydellisesti ympäristöön sopivaksi suunnittelema.
Igglo antoi kiinteistönvälitysalalle paljon – muut korjaavat hedelmät
Muistan tunteen, jonka vallassa helmikuun puolivälissä 2006 Iggloa koskevia uutisia luin. Tutkin hämmentävää liiketoimintamallia Igglon nettisivuilta tunnista toiseen ihastuksen ja omaa kilpailevaa liiketoimintaamme koskevan huolen vuorotellessa.
Jos aiot vaihtaa vuokra-asuntoa tänä vuonna, se kannattaa tehdä juuri nyt
Vuokra-asunnoista on yleensä kova pula. Huhtikuussa vuokralaisella on kuitenkin puolellaan ehkä vähän yllättäväkin etu. Vuokra-asunnon löytäminen on huhtikuussa huomattavasti helpompaa kuin myöhemmin keväällä, kesällä tai talvella. Selitys on yksinkertainen. Irtisanomisaikojen päättyminen ja uusien vuokrasopimusten alkaminen ajoittuvat kuukauden vaihteeseen, ja suurin osa ihmisistä ei halua ajoittaa muuttoaan vappuun. Siksi toukokuun ensimmäisestä päivästä vapautuville vuokra-asunnoille ei ole sellaista ylikysyntää, joka vuokra-asuntoihin normaalisti kohdistuu.
Kattolumien takia kuolleet ihmiset ovat kollektiivisen tyhmyytemme uhreja
Katoilta ja varsinkaan kerrostalojen katoilta ei saa pudota yhtään mitään ihmisten niskaan jalkakäytäville tai muille kulkuväylille. Ei sellaista, mikä satuttaa, eikä varsinkaan sellaista, mikä tappaa. Ei kattotiiliä, ei jäätä, ei lunta. Ei edes vettä, vaikka se vain kastelee. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mutta miksi se ei ole?
Länsimetro voi nostaa asuntojen hintoja Itä-Helsingissä selkeämmin kuin Espoossa
Rakenteilla olevan länsimetron vaikutuksia asuntojen hintoihin Espoossa on pohdittu paljon. Kokonaisvaikutus on varmasti positiivinen, mutta tulevien metroasemien ympäristössä pelätään myös levottomuutta ja turvattomuutta, joka voisi jopa laskea asuntojen hintoja ja statusta. Itä-Helsingille länsimetron valmistuminen on sen sijaan yksiselitteisesti pelkästään positiivinen uutinen. Se tulee varmasti näkymään myös asuntojen hinnoissa. Keilaniemeen ja muihin uuden radan työpaikkakeskuksiin pääsee jatkossa Itä-Helsingistä kätevästi ja nopeasti säällä kuin säällä. Tähän oivallukseen ollaan vasta pikku hiljaa heräämässä.
Katsaus vuoteen 2012
Aluksi muutama sana päättyneestä vuodesta. Vuosi 2011 oli asuntomarkkinoilla kaksijakoinen. Alkuvuoden euforiassa hinnat nousivat ja markkinoilla ajateltiin, että finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi alkavat olla helpottamassa ja että nousumarkkina vuoden 2008 lyhyttä notkahdusta lukuun ottamatta jatkuisi kuten viimeiset pari vuosikymmentä. Loppuvuonna markkinanäkymät kuitenkin sumentuivat, ja epävarmuus näkyi isompien asuntojen kysynnän hiipumisena. Vuoden jälkipuoliskolla hinnat kääntyivätkin hienoiseen laskuun.
Eurokriisin ratkojat seisovat Titanicin komentosillalla
Uppoamattomana pidetyn Titanicin tähystäjä näki edessä olevan jäävuoren, kun se oli puolen kilometrin päästä laivasta. Keinoja laivan kääntämiseen ja vauhdin hiljentämiseen oli, ja niitä kaikkia lopulta käytettiin, mutta ne eivät riittäneet. Euroalueen kriisiin epätoivoisesti ratkaisua hakevien poliitikkojen ja keskuspankkiirien tilanne alkaa uhkaavasti vaikuttaa samankaltaiselta. Euroalue puskee musertavalla voimalla kohti nykyisen rahaliiton tuhoa, eivätkä järeimmätkään tässä jo epätoivoiselta tuntuvassa tilanteessa esiin nostetut keinot tunnu pelastavan nykyistä euroaluetta. Samaan aikaan kannen alla juhlat jatkuvat, ja se on näkynyt myös asuntokaupassa
Opiskelijoiden asuntopula on kuin pikkujouluajan taksijono
Joka vuosi uudet opiskelijat ryntäävät kaikki yhtä aikaa vuokra-asuntoja hakemaan kesän lähestyessä loppuaan. Uutisotsikot kauhistelevat aiempiakin vuosia pahempaa tilannetta, asuntonäytöillä jono kiemurtelee kadulle asti ja turhautuminen tilanteeseen on käsin kosketeltavaa.
Julkinen lähiliikenne ilmaiseksi, asumiskustannukset alas
Kasvukeskuksiin tarvittaisiin runsaasti uusia asuntoja, jotta asuntopula helpottaisi ja käytettyjen asuntojen hinnat ja vuokrat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Uudet asunnot ovat kuitenkin niin kalliita, että vain harvalla on niihin varaa.
Asuntojen hintojen nousu on nostanut %-perusteiset kiinteistönvälittäjien palkkiot poskettomiksi
Asuntojen myyntiä hoitavat kiinteistönvälittäjät ottavat palkkiokseen lähes poikkeuksetta tietyn prosenttimäärän toteutuneesta kauppahinnasta. Pitkään jatkunut asuntojen hintojen nousukiito on nostanut välityspalkkiot tasolle, jolla ei monissa tapauksissa ole enää mitään yhteyttä tehtyyn työmäärään.
Kuusi vinkkiä asuntoa hakevalle vuokralaiselle
Tähän aikaan vuodesta vuokramarkkinoilla on kuumin sesonki käynnissä. Uusien opiskelijoiden taistelu pienistä vuokra-asunnoista on juuri nyt kiivaimmillaan. Perheasuntojenkin osalta muuttojen painopiste on kesäkaudessa, jotta lasten ei tarvitsisi vaihtaa koulua kesken lukuvuoden. Arvoasuntoja taas hakevat nyt diplomaatit, joiden vuosirytmissä asuntojen vaihdot ajoittuvat helmikuulle ja elokuulle kansainvälisen käytännön mukaisesti.
Miljardi euroa vuodessa lisätukea vuokra-asumiselle
Uusi asuntoministeri Krista Kiuru kertoo päivän Helsingin Sanomissa visioitaan vuokra-asumisen tukemisesta. Jotta ministerin lupailema 3-4 euron vuokrien alennus ihan oikeasti elävässä elämässä toteutuisi, tuoreen asuntoministerin pitäisi ensi töikseen vyöryttää vuokra-asumisen tukemiseen rahavirta, jonka koko olisi tsunamin mittaluokkaa.
Sallittuihin ja kiellettyihin kysymyksiin asuntonäytöillä tuli selvyys
Toissa keväänä nousi esiin selvä epäkohta vuokra-asuntonäytöillä. Selkeitä pelisääntöjä ei ollut siitä, mitä asuntonäytöillä saa asunnonhakijoilta kysyä ja mitä ei. Samaan aikaan vuokralaisten tietoja kerättiin yhä tarkemmin, koska taantuman pelästyttämät vuokranantajat halusivat yhä tarkempia tietoja vuokralaiskandidaateista omaa taloudellista riskiään vähentääkseen. Tilanne oli lievästi sanottuna kirjava.
Sukupolvenvaihdos uhkaa vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa
Neljännesmiljoona suomalaista vuokra-asuntoa on yksityishenkilöiden omistuksessa. He omistavat Suomen vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista peräti 65,8 prosenttia. Huomattava osa näistä yksityisistä vuokranantajista on iäkkäitä eläkeläisiä. Vuokranantajien keski-ikäkin on jo 60 vuoden tuntumassa. Sukupolvenvaihdoksia on siis edessä runsaasti.
Tarpeettoman isot asunnot ovat tulevaisuuden katumaastureita
Joku ehkä muistaa, kuinka nopeasti suhtautuminen katumaastureihin viime vuosikymmenellä muuttui, kun ilmastotalkoiden ja käyttökustannusten merkitys voimistui automaailmassa. Hummerit siirtyivät hetkessä halutuimpien autojen joukosta hyljeksityimpien joukkoon. Asuntojen osalta tämä kehitys on vasta edessä. Pitkään on oltu sitä mieltä, että asuminen on Suomessa ongelmallisen ahdasta ja asuntojen keskineliökoko on saatava kasvamaan vaikka pakolla. Mutta kun keksitään ottaa huomioon myös suomalaisten puoli miljoonaa mökkiä ja vapaa-ajan asuntoa, huomataan asumisen ja elämisen olevan meillä keskimäärin yllättävän väljää näille leveysasteille. Rakennusten energiankulutus on suurin yksittäinen haaste pohjoisen kotimaamme ilmastotalkoissa. On iso riski, että suuret asunnot, korkeat olohuoneet ja komeat huvilat ovatkin itse asiassa muuttumassa tavoitetilasta ongelmaksi.
Asuntoturvan katsaus vuoteen 2011
Vuosi 2010 oli asuntomarkkinoilla mielenkiintoinen vuosi. Asuntojen hinnat nousivat epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Euroalueen velkakriisillä ei siis ollut laskevaa vaikutusta asuntojen hintoihin Suomessa, vaikka monessa muussa maassa tilanne oli toisin. Finanssikriisin alettua vuonna 2008 hinnat hieman notkahtivat meilläkin, mutta palautuivat nopeasti kriisiä edeltävälle tasolle ja menivät siitä ylikin.
Sorsiiko perustuslaki vuokra-asumista?
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Näin sanoo Suomen perustuslaki. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että julkisen vallan tehtävä on tukea omistusasumista vahvemmin kuin vuokra-asumista? Vai onko tarkoitus ottaa kantaa esimerkiksi siihen, että liikuntavammaisen tai vanhuksen omatoimisen asumisen järjestämistä on tuettava ensisijaisena vaihtoehtona laitoshoitoon nähden?
Halpa asuntolainan korko on myyjän etu eikä ostajan etu
Taloussanomat julkaisi 8.12. sivuillaan mielenkiintoisen jutun otsikolla ”12 syytä, miksi suomalaisia rahastetaan asunnolla”. Jutussa haastateltujen asiantuntijoiden asuntojen nopealle hinnannousulle listaamien 12 tärkeimmänsyyn joukkoon ei mahtunut Suomen tällä hetkellä euromaiden edullisin asuntolainojen korkotaso.
Irlannin kriisi saattaa vaikuttaa asuntojen hintoihin Suomessa
Toukokuussa Kreikan kriisin kärjistyminen oli käännepiste asuntokaupan tunnelmissa. Huimilla kierroksilla käynyt kauppa ja ennätysnopea hintojen rakettimainen nousu kääntyivät silloin vaakalennoksi. Konkreettiset käytännön vaikutukset näkyivät asuntojen hinnoissa ja kauppamäärissä kesän ja syksyn aikana.
Asuntojen hinnoissa jyvät ja akanat erottuvat ensi keväänä
Tähän asti asuntokauppaa on käyty aika lailla seuraavaan tyyliin. Ostajakandidaatti kysyy, onko taloon tulossa peruskorjauksia. Myyjä tai välittäjä vastaa, että mitään päätettyjä peruskorjauksia ei talossa ole. Ostaja on ehkä tyytyväinen kuulemaansa, mutta tarkkaan ottaen myyjä ei vastannut kysymykseen.
Kuuma rappukäytävä on ympäristörikos
Ilmasto- ja energiatalkoissa on tärkeää erottaa oleelliset säästökeinot ja näpertely toisistaan. Pienelläkin oikeansuuntaisella toimella on periaatteellinen itseisarvonsa, mutta vain merkittävien säästökohteiden löytämisellä saadaan aikaan oikea mittaluokka.
Asuntolainojen sitominen alle kymmenen vuoden viitekorkoihin kannattaisi kieltää Suomessakin
Pari viime vuotta ovat useaan otteeseen saaneet meidät asuntomarkkinaa työksemme seuraavatkin ymmälleen. Kuluttajien reaktiot taantumaan eivät ole aina vaikuttaneet rationaalisilta. Nopeat käänteet ovat seuranneet toistaan, ja näkymien hahmottaminen on ollut haastavaa. 90-luvun lamassa näimme korkeiden korkojen tuhoisan vaikutuksen asuntomarkkinoilla. Tässä nykyisessä talouskriisissä taas ongelmia ovat markkinoille kasanneet aivan liian matalat korot.
Taas hukattiin kokonainen vuosi opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamisessa
Tänä kesänä vuokra-asuntojen kysyntä on todella vilkasta ja opiskelijoiden asuntopula suurin kymmeneen vuoteen.
Käänne asuntokaupassa näyttäisi todella tapahtuneen
Jo vuodenvaihteessa asuntomarkkinoilla oli selviä matalista koroista humaltumisen merkkejä. Vuokraturva varoitti asuntojen hintojen kehityksen poikkeavan Suomessa vaarallisella tavalla kaikista muista euromaista.
Valtio ja kunnat asuntomarkkinoiden pelureina
Asuntoministeri Vapaavuoren asettama työryhmä pohtii, miten yhteiskunnan pitäisi jatkossa oma lusikkansa asuntomarkkinoiden soppaan tuikata ja mihin suuntaan sitä hämmentää. Pohditaanpa asiaa.
Ensimmäiset viitteet käänteestä asuntomarkkinoilla nyt nähtävissä
Asuntokaupan ylikuumenemisesta ja halvan koron vaaroista varoittelijoiden kuoro on kasvanut nopeasti viime viikkoina. Lähes kaikki asuntokauppaa ja asuntolainoja seuraavat tahot ovat nyt astuneet esiin varoituksineen, arvovaltaisimpina Suomen pankki ja vahvoja sanavalintoja käyttänyt Finanssivalvonta eli entinen RATA. Jopa tilanteesta eniten hyötyvien kiinteistönvälittäjien ja pankkien rivit ovat rakoilleet.
Kuumemittarin lukemia asuntomarkkinoilta
Asuntokauppa käy nyt liukkaasti matalan korkotason tehokkaasti voitelemana. Isommat asunnot liikkuvat järkevillä myyntiajoilla, mutta kasvukeskusten pienten asuntojen kauppa tuntuu singahtaneen korkeuksiin kuin uudenvuodenraketti. Nykymenossa riittää monelle alan konkarille ihmettelemistä.
Lumen pudottaminen pientalojen katoilta oli virhe
Yksikään suomalaisen asuintalon katto ei ole lumikuorman takia sortunut. Ei tänä vuonna, eikä myöskään aiempina vuosina tai vuosikymmeninä. Kuitenkin tätä kuvitteellista uhkaa torjumaan suomalaiset tänä talvena katoilleen kiipesivät. Patistettiinpa heitä sinne myös, jopa asiantuntijoiden taholta.
Tulevaisuuden tie valtion tukemille vuokra-asunnoille
Edellisen blogini aiheena ollut yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen valuminen keskiluokalle toi paljon palautetta erityisesti Helsingin kaupungin virkamiehiltä ja poliitikoilta. Tämän ryhmän palautteelle yhteistä on ollut nykymallin vahva puolustaminen.
Nyt on aika määritellä selkeästi, kenelle valtion tukemat vuokra-asunnot on tarkoitettu
Aina kun on kyse valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta, pitää mielestäni pyrkiä siihen, että tuki kohdistuu sitä tarvitseville.
Valtion kannustusraha on ensiasunnon ostajille nyt vaarallinen kuin juusto hiirenloukussa
Heinäkuussa 2009 valtio teki päätöksen vilkastuttaa asuntokauppaa maksamalla 3000 euroa käteistä niille nuorille, jotka uskaltavat tietyin ehdoin nyt asuntokaupan tehdä. Jo päätöksentekohetkellä oli nähtävillä merkit siitä, että korkoelvytys on ylikuumentamassa asuntokaupan. Mutta joko näitä merkkejä nähty, tai sitten niitä ei vain otettu tosissaan tätä elvytyspäätöstä tehdessä.
Halpa korko humallutti asuntokaupan – krapula vasta edessä
Rahoituskriisin käynnistämä vahva korkoelvytys on aiheuttanut Suomen asuntomarkkinoilla muista euromaista täysin poikkeavan ongelman. Suomessa asuntojen hinnat eivät ole romahtaneet, vaan ennätysalhaiset korot ovat lähteneet vasta nyt taantumassa puhaltamaan Suomen asuntokauppaan velkavetoista hintakuplaa.
Asuntosijoittajan kultainen sääntö
Viimeaikaista uutisointia ja keskustelua seuratessa voisi luulla, että asuntosijoittaminen on muuttunut nopean kaupankäynnin leimaamaksi keinotteluksi, jossa tuotoille päästään arvaamalla missä kuussa on kaikkein otollisin hetki ostaa sijoitusasunto ja minä kuukautena myymällä siitä saa maksimaalisen nopean voiton.
Uusien asuntojen keskikoko Helsingissä korkeintaan 75 neliötä
Vuokraturva ehdottaa Helsinkiin rakennettaviin kerrostaloihin uudenlaista 75 neliön keskikokosääntöä. Selvästi vanhaa vähintään 75 neliön keskikokoa vaativaa sääntöä loogisempi olisi sääntö, jonka mukaan uusissa asuintaloissa asuntojen keskikoko saisi olla korkeintaan 75 neliötä.
Taantuman vaikutuksista vuokralaisen asemaan
Kiinnostus vuokra-asumiseen lisääntyy aina taloudellisen taantuman aikana. Vuokralla asuminen on hyväksytympää taloudellisesti niukkana aikana kuin nousukauden tullessa. Myös asunnon vaihtaminen perheen tarpeita vastaavaksi on vuokrapuolella helpompaa kuin asunnon myynti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Energiatodistuksia ei saa maksattaa kahteen kertaan
Energiatehokkuus ja ekologisuus ovat tärkeimmät arvovalintamme, ja tuleva kehitys on ennen kaikkea kiinni yksittäisten ihmisten suhtautumisesta.
Asuntosijoittajan kymmenen kuolemansyntiä
Sijoitusasuntoja on ostettu viime kuukausina vilkkaasti. Valitettavan usein kuitenkin hyvin kevyellä perehtymisellä. Yli puolet sijoitusasunnon ostaneista huomaa jälkikäteen pettyneensä sijoitukseen tavalla tai toisella
Mikä ihmeen asuntoihin sijoittava rahasto?
Jotain uutta on vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtumassa, mutta harva ymmärtää mitä. Uutisotsikoihin sitkeästi yhä uudestaan palaavan vuokra-asuntopulan yhteydessä väläytellään rahastoja tilanteen helpottajina. Eduskunnassa käsitellään asiaa koskevaa uutta lainsäädäntöä, ja tunnetut sijoittajat ovat apajille pääomarahastoineen jo ennättäneet. Mitä on asuntoihin sijoittava rahasto, kuka sellaiseen voi sijoittaa ja ennen kaikkea miksi?
Asuntosijoittaja halusi vanhuuden turvaa
Asuntosijoittajien kokemukset kiinnostavat yhä laajemmin myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä pari vuotta sitten olisi edes kuvitelleet asuntosijoittamisesta kiinnostuvansa. Vuokraturvan, Suomen Vuokranantajat ry:n ja Vuokralaisten Keskusliiton yhdessä kehittämä sijoitusasunnon ostopalvelukonsepti saa yhä kasvavalla vauhdilla uusia käyttäjiä.
Paluuta aikaan, jolloin edullinen vuokralla asuminen oli arvoalueillakin mahdollista, tuskin enää on
Vuokrasääntelyn aikana sellaisillakin alueilla, jossa omistusasunnot olivat erittäin kalliita ja vain varakkaiden ulottuvilla, saattoi keski- tai pienituloinenkin henkilö tai perhe asua edullisessa vuokra-asunnossa. Asuntojen hintojen erot saattoivat olla jyrkkiäkin, mutta vuokrissa erot taas olivat pienet
Työvoiman liikkuvuus ja vuokramarkkinat
Yhteiskunta hyötyisi ja yksittäiset ihmiset olisivat onnellisempia, jos jokainen Suomessa asuva pystyisi tekemään koulutustaan vastaavaa työtä.
Järkeä vuokratilastoihin
Uusien vuokrasopimusten vuokratasoa on seurattava omalla tilastollaan ja vanhojen vuokrien indeksikorotuksia omalla tilastollaan, koska näiden kahden kehitys riippuu eri asioista. Yhdistäminen hämärtää datan niin, että todellista kuvaa markkinan kehityksestä ei saada.
Moni säästää lähiössä rahaa omakotitalounelmaa varten
Pääministeri Matti Vanhanen kannattaa vahvasti puutarhakylien metropolia ja bussiliikennettä vaihtoehtona raideverkon laajentamiselle ja tiiviille betonirakentamiselle asemien ympärillä. Haluan painottaa, että näitä kahta ei voi eikä saa nähdä vaihtoehtoina toisilleen.
Välitysalan koulutuksen kehittämisessä tuntuvia muutospaineita
Maamme kiinteistönvälityksen koulutuksen tarjonnassa on selkiyttämisen paikka. Koulutukseen kohdistuvia muutospaineita ja -tarpeita esitetään hetkellä muun muassa eurooppalaisten organisaatioiden suunnalta, mutta niitä nousee jatkuvasti esille myös välitysalan itsensä ja asiakkaiden esittäminä. Näihin tarpeisiin eivät suomalaiset järjestelmät anna nykyisellään kunnollista vastinetta. Koulutuksen intressiryhmien onkin syytä nostaa kissa pöydälle, arvioida tarpeet ja ratkaista, ketä varten, missä oppilaitoksissa ja millä sisällöillä välitysalan koulutusta Suomessa jatkossa tarjotaan.
Toimivat vuokra-asuntomarkkinat elinehto suotuisalle talouskehitykselle
Hallituksen konkreettisin hanke asuntotuotannon lisäämiseksi kohdistuu Helsingin seudulle, jossa asuntorakentamisen ja kysynnän välillä on suurin epäsuhta. Helsingin seudun aiesopimus on valtion ja seudun kuntien yhteinen hanke, jolla seudun asuntotuotantoa ollaan yhteistyössä ja määrätietoisesti lisäämässä.
Helsinki tarvitsee yksiöitä
Tämä teksti on lyhennelmä Vuokraturvan 21.8.2008 järjestämän mediatilaisuuden materiaalista.
Asuntoasiat kunnallisvaalien teemana
Asumiseen liittyvät asiat koskettavat kaikkia kuntalaisia ja ovat keskeisintä kuntatason politiikkaa. Jotta edustuksellinen demokratia voi kunnissa toimia, asuntopoliittisten linjojen täytyy olla myös vaaliteemoina.
Opiskelijat keskeinen vuokra-asuntoja tarvitseva ja käyttävä ryhmä
Suomessa on ilmeisesti jo kertaalleen rakennettu riittävästi opiskelija-asuntoja, mutta opiskelupaikkojen keskittyessä niitä ei ole vieläkään riittävästi keskeisillä opiskelupaikkakunnilla. Vuokralaisten Keskusliitto pitää tärkeänä, että jatkossakin kunnissa huolehditaan tonttien varaamisesta opiskelija-asuntotuotantoon. Ilman erillistä – suomalaiseksi menestystarinaksikin kasvanutta – opiskelija-asuntotuotantojärjestelmää meillä olisi todella hankala vuokra-asuntotilanne.
Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten vuokra-asuntomarkkina pahasti tulehtunut
Ennätyksellisen kovilla kierroksilla koko 2000-luvun käyneen asuntokaupan jäähtyminen on kääntänyt vuokra-asumisen suosion nopeaan nousuun. Samoista vuokra-asunnoista opiskelijoiden kanssa kilpailevat nyt myös hyvin toimeentulevat palkansaajat, jotka ovat myyneet oman asuntonsa, mutta eivät taktikointisyistä halua tässä markkinatilanteessa vielä uutta asuntoa ostaa.
Vuokra-asuntorahastot tulossa
Vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne on vuokranantajalle otollinen. Asuntojen kysyntä ylittää monin paikoin tarjonnan. Markkinataloudessa tämä johtaa vuokratason kohoamiseen, kunnes saavutetaan vuokrataso, jolla kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. Tosin samaan aikaan valtaosassa Suomea vuokranantajat tuskailevat vuokralaisten puutteen kanssa. Muuttotappioalueilla vaikeuksissa ovat varsinkin kuntien yhtiöt, joiden pitää saada asunnoista ns. omakustannusvuokraa, vaikka se ylittää markkinavuokran.
Viileneekö asuntokauppa syksyn tullen?
Tilastokeskuksen juuri julkaisemien ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen nimellishinnat nousivat hieman huhti-kesäkuussa. Koko maassa hinnat nousivat 0,3 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 0,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Muualla maassa hinnat laskivat 0,1 prosenttia. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen reaalihinnat sitä vastoin laskivat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Reaalihinnoissa laskua oli näin kolmantena perättäisenä vuosineljänneksenä.
Yhteiskuntavastuu ja yksityinen vuokranantaja
Asuminen on eräs tärkeimmistä ihmisoikeuksista. Järjestäytyneen yhteiskunnan perustehtäviin kuuluu turvata jäsenilleen mahdollisuus kohtuulliset olosuhteet täyttävään asumiseen. Suomalaisen yhteiskunnan oletetaan huolehtivan jäsentensä asumistarpeen täyttämisestä mallikelpoisesti.
Vuokrien nousu on varmaa, ellei välittömästi tehdä jotain radikaalia
Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla on edessä suuret vuokrankorotukset yksiöissä ja kaksioissa. Nousu on varma, mikäli ei välittömästi tehdä jotain radikaalia.
Koti tavallisille ihmisille
Vuokra-asumisen suosio on Suomessa nousussa. Vuokralaiset haluavat toimivilta vuokramarkkinoilta monimuotoisia asuntoja erilaisilla varustetasoilla. Kaikilla perheillä pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva asumismuoto. Perheet haluavat laadukkaita ja terveitä asuntoja. Ympäristölliset arvot ovat nousussa, näihin kuuluvat: turvallinen ja vihreä ympäristö, sekä ekologiset ja kestävät rakennusmateriaalit. Valtiota tarvitaan suunnannäyttäjäksi ekologisessa rakentamisessa.
Minne vuokralaisten rahat oikein katoavat?
Vuokralla asumisen tulee olla aivan yhtä mielekäs ja hyvänä pidetty vaihtoehto asumiselle kuin omistusasumisenkin. Jotta näin olisi vastedeskin, tarvitaan markkinoilla niin vuokra-asumista haluavia vuokralaisia kuin vuokraamista järkevänä pitäviä vuokranantajiakin.
Vapaarahoitteisen vuokra-asuntomarkkinan näkymät ja haasteet lähivuosina
Vuokrat nousevat, ja näköpiirissä on tekijöitä, joiden voi olettaa nostavan vuokria lähitulevaisuudessa jopa viimeksi kuluneen vuoden vauhtia nopeammin. Asuntojen myyntihintojen nousu on vasta siirtymässä vuokriin, jotka ovat toistaiseksi nousseet selvästi myyntihintoja maltillisemmin. Peruskorjauskustannusten nousu lisää myös merkittävästi vanhan vuokra-asuntokannan vuokrien korotuspaineita. Lisäksi varsinkin pääkaupunkiseudulla muuttovoitto ja viimeaikainen vuokra-asumisen suosion nousu suhteessa omistusasumiseen vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti, eli ylikysyntä nostaa vuokrapyyntöjä.